Kolmannen päivän jälkeen Soinissa

on

Viitasaarella räimäytti kunnon vesisateen päälle juuri lounaan aikana! Meillä oli todellinen tuuri tänään. Kastuttiin vain aavistus kertaalleen. Muuten olikin aurinkoa.

Ainiin, aamulla lähtiessämme Vesannolta soitin seuraavaan majapaikkaan. Jämerä isäntä-ääni sellaisella pohojanmaan murrevivahteella Soinista kertoi mökin olevan käytettävissämme. Olivat kuulema käyneet leikkaamassa nurmikon ja jotain muuta, toivottivat tervetulleiksi! Siinä jo tuli sellainen olo, että huhhuh.

Huopanankoskea käytiin katsomassa. Upea virta. Siitä Karstulaa kohti.

Maalaismaisemista, kumpuilevista ja mutkaisista teistä nautiskeltiin. Upeita pihapiirejä jälleen! Arvioitiin eri piharakennusten arkkitehtuuria käytännöllisyyden ja estetiikan kautta. Jarkko kertoi teorioita jo aiemmin retkellä.

Ennen Karstulaa oli hienot pilvet taivaalla!

Jaloissa ehkä jo painoi, mutta Karstulaan tultiin. Kauppaan ennen yhdeksää, että ennättää. Sitten syömään aiottiin. Kysyin parilta paikalliselta isännältä parkkipaikalla ruokapaikkoja… ”Ei kuule ole mikään muu auki enää kuin Topsan grilli kaksi kilometriä tuonne ylämäkeen.” No sinne sitten, oli kiljuva nälkä! Tilattiin Yötuuri-annokset ja taas jaksoi. Kohti Soinia!

Siihen sattui parinkymmenen kilometrin hiekkatie. Jo heti alusta asfaltilta käännyttäessä lanattuna! Pehmeää kuin pumpuli. 23 mm leveillä renkailla leppoista ajella, varmaan!

Nooo, mentiin sisulla ja yö hämärsi jo hienosti ja usva nousi soilla.


Lanattu pätkä loppui ehkä kymmenen kilometrin jälkeen ja sitten viiletettiin kuin tuulispäät viimeiset kilometrit.

Ei voinut arvata, mikä meitä odotti Iiroonjärven rannalla! Sanattomaksi veti molemmat retkeläiset tällainen viesti pyyhepinon päällä…

Eikä siinä kaikki. Oli pöydällä termoskannussa kuuma kahvi sekä itsetehtyä ruisleipää voideltuina ja voipaperiin juustosiivut käärittynä! Sekä nätti kattaus!

Saunassa oli syttöpuut valmiina, sen kuin raapaisi tulitikun kiukaan tulipesään.

Siinä katsottiin iltaa järven yli ja Jarkko totesi hiljaa: ”En tiedä näitä mökin omistajia, mutta erityiskiitos heille. Käsittämätöntä tällainen…” Kiitos Nenosille!

Saunottiin ja uin. Hienosti järven pinnalle nousi höyryä. Kyllä uni maistui ja keho rentoutui.

Aamulla nyt jatketaan kohti Vaasaa.

Menoa voi seurata tästä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s