Liperin Viinijärvelle yöksi

Ilomantsin jälkeen alkoi sataa, mutta niin hiljaa, että kuivui sitä mukaa. Enon suuntaan matkattiin maantien laitaa. Piiiiitkiä ala- ja ylämäkiä. Vierekkäin ajaessa juteltiin. 

Yhtäkkiä tulikin vettä sadevaroituksen arvoisesti. Hymyssä suin jatkettiin kuin vettä vaan. Nauratti lähinnä! Se jäikin päivän ainoaksi läpimäräksi kastelleeksi kuuroksi.

Pohjois-Karjalassa paljon kaikenlaisia sotamuistomerkkejä, rajan pinnassa enemmänkin. Salpalinjan panssariestepätkä oli vaikuttava näky!

Kauniita maisemia riittää: näkee kauas, kaikki värit ja etäisyyksien kerrostumat! Mikäs siinä katsellessa ja ihmetellessä.

Kontiolahden kohdalla pidettiin tauko ja illallista otettiin. Teki oikein hyvää eli eetvarttia.

Täytyy ihmetellä kuinka eleettömästi Jarkko pitää vauhdin nopeusyksikön tarkkuudella samana – riippumatta onko tasaista tai ylämäkeä. Peesissä antaa vaan mennä kevyesti. Otinpa yhdessä vaiheessa ohituksen hänestä ja sanoin meneväni vetämään. Jarkko ampaisi torpeedon lailla eteen ja tokaisi: ’etpä muuten mene, ei pysy vauhti muuten samana.’

Reippaasti tultiin. Kaupassa poikettiin mutka iltapalaa hakemassa ja sitten yöpaikkaan. Onpa upea maalaispihapiiri täällä Viinimarjassa ja niin ystävällistä palvelua! Sauna oli lämmitetty valmiiksi! Lihakset tykkäsivät löylyistä 187 km jälkeen!



Emäntä lupasi laittaa aamiaisen valmiiksi klo 7. Siitä sitten kohti Keski-Suomea.

– Pasi

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s